Iloitsen täysin sydämin tästä, tyttärentyttären, Nannan (kohta 4v) päiväpeitosta. Pikku prinsessan vaaleanpunainen huone saa tästä väriä ja tutkittavaa. Hän on odottanut tätä jo kovasti. Kun viimeksi puhuimme tästä peitosta, sanoin että se on nätimpi kuin äidin ruskea/yksivärinen päiväpeitto. Neiti vannotti kuiskaten: "Et sitten tee äidille".  Lupaisin tietenkin etten tee <3

Uusi projekti on kylläkin jo mielessä, kun kaapit pursuaa mitä ihanampia kankaita. Tarvii kuitenkin ensin tehdä Nannalle ja toisen tyttärenpojalle, Mikille (1½v) kesävaatteita. Kyllä nykyään on paljon ihania lastenkin kankaita, niistäkin on ilo ommella.

Kuten huomaatte, langat on naftaliinissa ja minun mielessä pyöriin vaan kankaat.

Uusi kankaisiin liittyvä harrastus on myös "kangasvaihtajaiset". Siellä juodaan kahvit/teet herkkujen kanssa, vaihdetaan kuulumisia ja tietenkin vaihdellaan keskenään kankaita. Minullakin on siis sosiaalista elämää netin ulkopuolellakin. Monta vuottahan on mennyt Turussa ilman ystäviä/kavereita, koska he asuvat niin kaukana. Olin myös tämän kevään tilkkutyökursilla ja sieltä tullessa olin virtaa täynnä. Näin olen ollut saanut iloa elämääni ja voimia päiviini.

Alku aina vaikeaa, mielessäni pyörii. Miten, mistä ja kuinka mitäkin teen, paljon on opittavaa. Tämä kaikkineen sopii maailmaani ja samoin tämän bloginkin aloitukseenkin.

Aikaisemmin minulla oli vuodatuksessa blogi (Muori Menninkäisen arkea), joten tervetuloa vanhatkin lukijat.

Aikaa tuosta blogista on kulunut ja silloinen lankamania on muuttunut kangasmaniaksi. Pienet lastenlapset saivat minut istumaan ompelukoneen viereen ja vanha harrastus iski päälle. Olen kyllä aina ollut parempi ompelemaan kuin neulomaan, joten luulisi tämän sujuvan kuin tanssi/pyörällä ajo. Ilokseni olen myös löytänyt Facebookista ompeluryhmiä, joissa on paljon samaa harrastavia ihmisiä. Sen myötä on tullut paljon uusia tekniikoita ja ideoita omaankin ompeluun. Ja yksi ystäväni sai minut innostumaan tilkkutöistä, josta luulin säästyväni tällä luonteella. Vaan kuinkas siinä kävikään, koukussa ollaan ja lujasti, heh... Älä koskaan sano, ei koskaan.

Vanha ja ihana harrastukseni on kirppiksillä käynti. Sieltä tekee niin ihana löytöjä, käsitöihinkin liittyen. Siellä odottaa retrot/muutkin kankaat, nukket, kirjat, laukut ym. ym. ja niin edelleen. Ajattelin jakaa niidenkin ihastelua täällä, kaikkien iloksi.

Tästä on hyvä aloittaa ja nyt tutustumaan siihen, miten verkkoalbumi luodaan. Kuulumisiin ihanat lukijani.